Oon luullut, että isommasta asunnosta pienempään muuttaminen on haastavaa. Mutta on tää pienemmästä isompaan ollut myös ihan ihmeellinen show!
Johtuneekohan se tästä yhtäkkisestä tavaran lisääntymisestä? Muutin kuitenkin jo toukokuussa, enkä saa vieläkään tähän mitään tolkkua.
Sitterille ei oo paikkaa. Vaunuille ei oo paikkaa. Keinuhevonen (tärkeä!) on keskellä lattiaa. Kitarat ei löydä paikkaa ja keittiönpöydän oon siirtänyt jo kahdesti. Sängyn kerran. Kultapalmun kolmesti.
Tänään sentään hoksasin siirtää vauvan ammeen kylppäriin sen sijaan, että se lojuisi tossa vaatekaapin edessä niin, ettei ovi mahdu kunnolla auki.
Onneks joku lastenvalvoja tulee ens viikolla tsekkaamaan mun meiningin. Jospa heruis jeesiä.
Yllätysäiti 