Oon nyt ollut jonku noin kuus kuukautta raskaana. Musta tuntuu, että tää aika on kestänyt ikuisuuden. Tai ainaki jotain kolme vuotta. Ja vieläki ois muutama kuukausi synnytykseen.
Meillä on ollut ihana rauha täällä. Eilen mulla oli ihan sairaan huono olo. Makasin kissan kanssa tässä mun sängyllä ja mietin, että just näin kaikilla huonovointisilla pitäis asiat olla. Että voi vaan maata ja odottaa, kunnes huono olo menee ohi. Kaikkein hirveintä on huono olo silloin, kun täytyy olla tekemässä jotakin. Hyi.
Aika hämmentävä hetki. Kauhee olo ja samalla just hyvä.
Tänään tulinkin miettineeksi, että nyt on enää kolme kuukautta aikaa näille rauhan hetkille. Veikkaan, että niiden määrä vähenee huomattavan paljon synnytyksen jälkeen.
Ehkäpä tää viimeinenkin kolmannes kuluu hitaasti.
Yllätysäiti 